Published using Google Docs
Näin onnistut tarinoinnissa
Updated automatically every 5 minutes

Näin onnistut tarinoinnissa!

©vrthelmipuro.weebly.com

Tiedostoa päivitetään sitä mukaan, kun yp ehtii tehdä uutta sisältöä :)

Sisällys:

Perusasiaa

Sukella syvemmälle

Oikeinkirjoitusta

Vältä tavallisimmat virheet:

  1. Peruskauraa: Muista aloittaa virkkeet isolla kirjaimella ja lopettaa ne pisteeseen. Erisnimet: Paikkojen ja hahmojen nimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella, esim. Helmis, Tallitupa, Helmijärvi, Viivi, Joona.

  1. Pilkunviilausta: Pilkun käyttöön on omat sääntönsä, mutta se ei ole vain merkki sille, että tässä kohtaa puhuessa pidetään “tauko”. Pilkku laitetaan aina sellaisten sanojen, kuten että, jotta, koska, sillä, kun, eteen. Esim. Silitin hevosta, jotta se rauhoittuisi. (Vinkkivitonen: kuin-sanaa ennen ei tule pilkkua, vaikka kun-sanan eteen tulee ;)

  1. VÄLTÄ TURHAAN HUUTAMISTA. Isoilla kirjaimilla kirjoittaminen merkitsee huutamista, ja sen turhaa käyttöä kannattaa välttää. Joihinkin kohtiin se voi sopia, esim. AUTS!     Isoilla kirjaimilla kirjoittaminen asioiden painottamiseksi voi kuitenkin vaikuttaa aggressiiviselta ja hieman epäkypsältä. Esim. Hän kysyi MINULTA, että enkö MINÄ MUKA osaa ratsastaa. Kannattaa sen sijaan miettiä, miten sanavalinnoilla voi vaikuttaa tiettyjen asioiden painavuuteen. Esimerkiksi: Hän kysyi minulta päin naamaa, ettenkö osannut ratsastaa. En voinut uskoa korviani!

  1. Vältä hirvittävän pitkiä virkkeitä, koska sellaista lukiessa voi joskus tuntua siltä, että virkkeet perimmäinen tarkoitus menee ihan ohi, sillä lukijan täytyy pinnistellä, jotta pystyisi ymmärtämään sen sisällön, koska virke vaan jatkuu ja jatkuu, vaikka oikeastaan sen olisi voinut jakaa aika moneen erilliseen virkkeeseen, jolloin se olisi paljon helpompi ymmärtää, eikä lukija mene silloin niin helposti sekaisin, koska silloin se on helpompi lukea. Hyvä nyrkkisääntö on, että virkkeeseen laittaa ihan maksimissaan 20 sanaa.

  1. Vältä hirveän lyhyitä virkkeitä. “Menin tallille. Kävelin tallipihaan. Menin talliin. Näin siellä hevosia. Avasin karsinan. Silitin hevosta. Annoin sille porkkanaa.” Toisinaan lyhyet ja ytimekkäät virkkeet voivat toimia hyvinkin, mutta niitä ei kannata käyttää jatkuvasti, sillä se tekee tekstistä hyvin tönkköä. Tässä on esimerkki, miten pitkiä ja lyhyitä virkkeitä voi yhdistellä: “Lauantaiaamu oli kirkkaan aurinkoinen saapuessani tallipihaan. Kävelin sisälle viileään hevospuolen käytävään. Hevonen hörähti minulle ilahtuneena, kun menin sisälle karsinaan. Annoin sille porkkanaa.”

  1. Puhekielisyys. Puhekielellä tarkoitetaan ihmisten normaalia tapaa puhua, jolloin sanojen oikealla kirjoitusasulla ei juurikaan ole merkitystä. Esim. sä, mä, toi, ja en tiiä, meen, meet, teiän, oo, jättäny, muistanu ja “kauheen” ovat puhekielisiä sanoja. Puhekieltä voi käyttää esimerkiksi hahmojen repliikeissä, jolloin se antaa hahmoille luonnetta. Puhekieltä voi käyttää myös muussa osassa tarinaa, mutta silloin sen täytyy olla jatkuvaa, eli sitä ei kannata vaihtaa kesken kaiken. Esim. Mä menin tallille. Siellä oli paljon väkee ja mentiin yhessä maastoon. En ollu koskaan ennen menny Taminal, mut se vaikutti ihan kivalt. Talutin sen tallipihaan. Nousin tamman selkään jakkaralta ja asetin jalkani tukevasti jalustimiin.” Puhekielisyys saattaa joskus myös luoda välinpitämättömän vaikutelman. Sen käyttö on kuitenkin makuasia.

  1. Yhdyssanat voivat olla monille vaikeita. Kannattaa kuitenkin aina miettiä, miten sana lausutaan ääneen. Esim. paloauto. Välissä ei ole pienintäkään taukoa. Siitä voi päätellä, että sana kirjoitetaan yhteen. Palo   auto sen sijaan kuulostaa hieman oudolta. Laita sana johonkin lauseeseen ja kuuntele, miten lausut sen luontevasti. Parkkipaikalla oli punainen paloauto. Oma suositukseni on, että jos epäilet, miten joku sana kuuluu kirjoittaa, se todennäköisesti on yhdyssana. Kirjoita se siis yhteen. Jos kyseessä on jonkin jokin, esimerkiksi tallin ovi tai aidan tolppa, silloin kirjoitetaan sana useimmiten erikseen. Näistä voi kuitenkin joskus myös tehdä sujuvia yhdyssanoja kirjoittamalla ne toiseen muotoon, esim aitatolppa. Tässä muutamia yhdyssanoja, joista voit hyötyä Helmiksessä: Tallitupa, tallipiha, päiväkirja, tuntiryhmä, vesiastia, heinäverkko, harjaämpäri, satulahuone, hoitopuomi.

Yp:n vinkkilista  (Joulukalenterista 2022)

  1. Olet luonut hakemuksessasi mielenkiintoisen ja moniulotteisen hahmon, josta saa paljon irti. Miltä juuri tästä hahmosta tuntuu tulla uudelle tallille? Onko hänellä kenties jonkinlaista vertaulupohjaa edellisiin talleihin tai omiin odotuksiinsa?

  1. Tallilla on lähes aina paikalla myös muita henkilöitä. Tiia ja Viivi ottavat usein vastaan uudet tallilaiset ensimmäisenä päivänään ja esittelevät heille tallia. Myös muiden hahmoja saa ja kuuluu käyttää. Onko joku, jonka kanssa hahmosi voisi ystävystyä? Tai joku, jonka kanssa hän ei oikein tule toimeen. Muihin hahmoihin kannattaa myös tutustua huolellisesti lukemalla heidän sivujaan, jotta voit kirjoittaa heitä tarinoihisi todentuntuisemmin.

  1. Etsinnässä hevossuosikki: Usein hevostellessa jostakin hevosesta muodostuu se kaikkein tärkein turpatoveri. Lempparihevosen etsinnässä voi kuitenkin mennä aikaa, eikä tie ole aina ruusuilla tanssimista.

  1. Mikä voisi mennä pieleen? Anna sen mennä pieleen. Miten siitä selvitään? Erilaiset epäonnistumiset ja tökeröinnit auttavat hahmoasi kehittymään; kukaan ei ole täydellinen! Hahmollasi voi olla jonkin fyysinen tai henkinen este, joka hänen pitää ylittää.

  1. Tarinoidesi ei tarvitse olla yksistään seisovia jaksoja, vaan voit myös kehitellä juonen kaaren, joka jatkuu tarinasta toiseen. Sinun ei myöskään tarvitse suunnitella kaikkea etukäteen, mutta jonkinlainen suunta tai tavoite voi auttaa juonen kulussa.

  1. “Show don’t tell” eli suomeksi “näytä, älä kerro”. Tällä tarkoitetaan tarinoinnissa sitä, että sen sijaan, että listataan lukijalle, mitä tapahtuu, se näytetäänkin mielikuvien avulla. Esim. “Päähäni sattui” -> “Korvissa kaikui, ja hetken ajan näin tähtiä” tai “hevonen näyttää säikähtäneeltä” -> “hevosen pää on korkealla ja se korskuu kovaäänisesti. Sen sieraimet ovat laajenneet ja se on kuin lentoon lähdössä”

  1. Vältä turhaa. Saat tarinoistasi kypsemmän tuntuisia, kun jätät pois sellaiset asiat, jotka eivät olennaisesti liity tarinan juoneen. Juonettomat tarinat ovat sitten asia erikseen, mutta mikäli haluat kirjoittaa draamallisesti kiinnostavaa tekstiä, kannattaa jättää pois esimerkiksi turhat kohtaamiset, kuten “näin tallilla henkilön x. Sanoin hänelle moi ja hän moikkasi takaisin. Sanoin, että menen maastoon. Hän sanoi, että se kuulostaa kivalta. Sitten minä lähdin pois” Jokaisessa tarinassa ei myöskään tarvitse edetä täysin kronologisessa järjestyksessä, esim. tulin tallille, hain hevosen, ratsastin, hoidin hevosen, lähdin kotiin. Voit aloittaa vaikka jostakin hetkestä, joka tempaisee mukaansa. Esimerkiksi “Lähestyn estettä pala kurkussa. Tiedän jo valmiiksi, että hevosen laukka on aivan liian nopeaa”. Jos tarinan aihe on jännittävä ja tunteita herättävä estetunti, ei alkuun tarvita mainintaa kaikesta itsestäänselvästä. Myös välimatkat ja ns. tyhjät hetket voi jättää pois tarinoista. Lukijan ei tarvitse nähdä hahmon jokaista liikettä. Voit lopettaa edellisen kappaleen vaikkapa "Olipas kiva maasto", sanon ja tulen alas hevosen selästä tallin pihassa. "Niin oli" ja hypätä seuraavan kappaleen alussa seuraavaan tapahtumapaikkaan, esim. Tallituvassa on ihanan lämmintä.

  1. Lukija ei tiedä asioita, joita et kerro. Kun luet tarinaasi läpi ennen sen lähettämistä, katsele sitä tuorein silmin, jos mahdollista. Olisiko jokin asia, jota täytyisi selventää? Älä kuitenkaan aliarvioi lukijan kykyä täyttää tarkoituksella jätettyjä aukkoja.

  1. Liikaa tai liian vähän dialogia. Dialogilla tarkoitetaan hahmojen välistä puhetta. Dialogi on erinomainen tapa antaa lukijalle osviittaa siitä, millainen hahmosi on ja miten hän käyttäytyy oikeissa tilanteissa. Älä kuitenkaan käytä dialogia koko tarinan pohjarakenteena, vaa sen verran, että lukija pääsee siihen mukaan ja kaikella dialogilla on jokin merkitys. Muista myös erilaisten hahmojen tavat puhua. Tarinat kokonaan ilman dialogia voivat toimia, mutta dialogin avulla lukija pääsee paremmin tarkastelemaan hahmoja ja tilannetta myös erilaisista näkökulmista. Pelkän sisäisen monologin lukeminen voi olla joskus melko puuduttavaa. Muista myös tehdä dialogista tarpeeksi selkeää. Älä oleta, että lukija tietää, mikä on minkäkin hahmon sanomisia, vaan liitä suosiolla hahmojen nimet dialogin yhteyteen.

  1. Laatu ja määrä: Helmiksessä voi nykyään lähettää tarinan vasta silloin, kun edellinen on jo tarkistettu. Tämä antaa innokkaille kirjoittajille aikaa keskittyä seuraavan tarinan laatuun ennen sen lähettämistä. Kannattaa siis suunnitella tarinaa hieman ja tarkistaa se muutamaan kertaan ennen sen lähettämistä. Helmiksen tarinaraja on 2 kuukautta. Ei siis tarvitse ylisuorittaa, jollei tahdo. Voit myös kasata juuri sellaisen tarinan kuin haluat; sellaisen, josta olet ylpeä. Yksikin tarina kahdessa kuukaudessa riittää. Panosta siis mieluummin tarinoiden laatuun kuin määrään.

  1. Hirvityslista! Hirvityslista on menetelmä, jota käytän itse melko paljon. Se tehdään niin, että inspiraation iskiessä otetaan kynä ja paperia, ja tehdään kauhistuttavan näköinen lista kaikesta, mistä haluaisi kirjoittaa. Ei siis välttämättä samaan tarinaan, mutta kaikki sellainen, mitä haluaisit joskus tapahtuvan hahmollesi. Lista saattaa siis sisältää seuraavanlaista söherrystä: "lumilaukka, surullinen hetki karsinassa, tippuminen maastossa, ankkavitsi Tallituvassa, ratsastuspelko ja siitä yli pääseminen, ensin eivät tykkää toisistaan mutta sitten niistä tulee kavereita" Tämä lista on erittäin hyödyllinen työkalu, sillä siihen kirjoitetaan vain ne asiat, joita oikein hinkuu pääsevänsä kirjoittamaan. Niitä voi sitten ripotella tuleviin tarinoihin, jolloin kirjoittaminen pysyy mieluisana. Lisäksi on aina jotain, josta löytää inspiraation.

Kommenttikenttien oikut (ei päde foorumilla :)

Helmiksessä käytetään simppeleitä kommenttikenttiä foorumin sijaan. Kommenttikentät toimivat melko hyvin ja ovat yksinkertaisia, mutta niissä on myös huonot puolensa. Näillä ohjeilla pääset sopuun kommenttikentän kanssa.

  1. Kappalejaot ovat tavallisin ongelma ja yleensä ensimmäinen, johon uusi tallilainen tuskissaan törmää. Muualta kenttään liitetyn tekstin kaikki rivivälit ja kappalejaot katoavat kuin tuhka tuuleen. Ainoa ratkaisu ongelmaan on poistaa kentässä kaikki kappalejaot ja muut rivivälit ja lyödä ne sitten uudelleen.
  2. Viestiäni ei näy, vaikka lähetin sen juuri! - Usein kestää hetki, ennen kuin viesti näkyy sivuilla. Odota siis ensin rauhassa hetki ennen kuin kirjoitat uuden viestin. Ennen lähettämistä viestin voi myös kopioida varmuuden vuoksi.
  3. Hups! Väärä viesti, mutta en voi poistaa sitä enää! - Yp voi poistaa tuplatarinat yms muut hutiviestit.
  4. Sähköpostia tulee käyttää kaikissa viesteissä, joita vieraskirjoihin laittaa, jotta yp tietää varmuudella, kuka viestit on lähettänyt.
  5. Profiilikuvan asettamisessa on myös ollut hankaluuksia. Mikäli hahmollesi on tehty kaappikuva ja olet tallentanut sen laitteellesi hahmon kaapista, voit liittää sen profiilikuvaksi painamalla profiilikuvanäppäintä, kun siihen ilmestyy pieni kynäkuvake. Mikäli tämä ei toimi, sinun tulee kirjautua ulos ja sulkea välilehdet sekä viimeisessä tapauksessa sivuhistoria. Hankalaa, mutta se on toiminut.

Muiden hahmojen käyttäminen

Kaikkia muita tallilaisia saa ja tulee mielelläänkin käyttää tarinoissa, jotta tarinat ns. punoutuvat yhteen! Tarinahahmot ovat tosiaan niitä, joiden takana on Helmikseen liittyneitä jäseniä, eli hahmoilla on omat kirjoittajat. Myös tarinahahmoja saa käyttää. Jos hahmolla on tarinassasi kuitenkin jokin suuri rooli tai ajattelit hahmojen esimerkiksi riitaantuvan tai suunnittelet jonkinlaista juonikuviota, kannattaa asiasta keskustella hahmon kirjoittajan kanssa esim. tallilaisten nurkassa. Sivuhenkilöitä saa käyttää jopa hieman vapaammin, lupaa ei tarvitse kysyä.

Tärkeimpänä huomiona muita hahmoja käyttäessä on se, että pitäytyy hahmojen kaapista löytyvässä luonteessa ja tiedoissa ja tutustuu hahmoon, ennen kuin kirjoittaa hänestä tarinaansa. (Myös sivuhenkilöt!) Jos hahmo esimerkiksi seurustelee jonkun toisen hahmon kanssa, ei sitä voi muuttaa omassa tarinassaan. Asiat, jotka muuttavat toisen hahmon elämää, kuten vakava loukkaantuminen tai läheisen kuolema ovat asioita, joita kannattaa välttää, jotta ei sotke muiden hahmojen tilanteita liikaa. Tarinat tulee myös aina kirjoittaa oman hahmon näkökulmasta, eli toisten hahmoiNA ei voi kirjoittaa. Maalaisjärjellä pärjää pitkälle!

Jos olet epävarma jostakin, kysy rohkeasti vieraskirjassa!