Ylen tekstianalyysin mukaan Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelmassa näkyvät eniten elinkeinoelämän ja RKP:n sanavalinnat. Sen sijaan kokoomuksen, kristillisdemokraattien ja työntekijöiden järjestöjen ääni kuuluu vähemmän.
Teimme laajan koneellisen analyysin, jossa vertasimme hallitusohjelman tekstiä hallituspuolueiden eduskuntavaaliohjelmiin, niiden vastauksiin hallitustunnustelijan kysymyksiin, etujärjestöjen hallitusohjelmatavoitteisiin ja valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoroon.
Käytännössä tarkastelimme siis sitä, mistä tekstiä on mahdollisesti leikattu ja liimattu hallitusohjelmaan.
Elinkeinoelämä ja RKP suoraan hallitusohjelmaan
Sanoja Orpon hallituksen ohjelmassa on, ja niitä on paljon – yli puolen miljoonan kirjaimen verran. Mutta kenen sanoja ne ovat?
Hallitusohjelma näyttää sisällöltään vahvasti kokoomuksen ja perussuomalaisten linjaamalta, mutta analyysimenetelmän löytämät pisimmät kirjain kirjaimelta samat tekstilainat eivät ole peräisin niiltä.
20 pisimmästä tekstilainauksesta 14 on elinkeinoelämältä tai RKP:ltä. RKP:n eduskuntavaaliohjelmasta on lähtöisin kymmenen kohtaa, elinkeinoelämän hallitusohjelmatavoitteista neljä.
Tekstit on vertailtu koneellisesti, joten mikäli yksittäistäkin sanaa tai muotoilua on muutettu, se muuttaa myös tuloksia. Tekstien samankaltaisuutta on kärkitulosten osalta vertailtu myös ihmisvoimin.
Pisin analyysityökalun löytämä yhtenäinen tekstiosuus hallitusohjelman ja muiden tekstien välillä on elinkeinoelämän hallitusohjelmatavoitteista. Siinä käsitellään hyvinvointialueiden mahdollisuutta ostopalveluihin.
Elinkeinoelämä kirjoitti paikallisen sopimisen
Elinkeinoelämältä on kappalemääräisesti vähemmän suoraan samoja pitkiä merkkilainoja kuin RKP:ltä, mutta ne ovat konkreettisempia, osa suoraan lainsäädäntöön vaikuttavia.
Elinkeinoelämän paikallista sopimista käsittelevää tavoitetekstiä päätyi käytännössä sellaisenaan hallitusohjelmaan.
Liki sellaisenaan hallitusohjelmaan on siirtynyt myös samaa asiaa käsittelevä toinen elinkeinoelämän tavoitekohta.
RKP:n vaaliohjelmassa sanotaan muun muassa, että ”tavoitteena tulee olla uupumuksesta ja työpahoinvoinnista johtuvien sairauspoissaolojen puolittaminen tulevien viiden vuoden aikana”.
Orpon hallituksen ohjelmaan taas on kirjattu: ”Hallituksen tavoitteena on uupumuksesta ja työpahoinvoinnista johtuvien sairauspoissaolojen puolittaminen tulevien viiden vuoden aikana.”
Eli mitä RKP:n mielestä tavoitteena tuli olla, se tavoitteena nyt myös on – sanasta sanaan.
RKP:ltä on hallitusohjelmaan myös nostettu sama virke peräti kolme kertaa. ”Kaikilla on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi ja hyväksi Suomessa” on kirjattu hallituksen toiminnan periaatteita käsittelevään osaan ja kahteen kohtaan osiossa ”Turvallinen ja kriisinkestävä oikeusvaltio”.
Perussuomalaisia ja kristillisdemokraatteja ei tekstilainauksissa näy
20 pisimmän lainauksen joukossa on kaksi kokoomuksen vastausta puheenjohtajansa ja hallitustunnustelija Petteri Orpon ennakkokysymyksiin puolueille. Lisäksi yksi kohta on kokoomuksen vaaliohjelmasta. Kohdat käsittelevät syrjäytymisen ehkäisyä, Natoa ja hyvinvointiyhteiskunnan kestävää rahoitusta.
Perussuomalaisten vastauksista samaisiin kysymyksiin löytyy kaksi kohtaa pisimpien lainausten joukosta. Molemmat lainaukset ovat vastauksesta kysymykseen ”Miten torjuisitte luontokatoa ja vahvistaisitte luonnon monimuotoisuutta?”. Jos nämä kaksi osiota luetaan yhteen, ne muodostavat analyysin tulosten pisimmän suoran lainauksen, 133 peräkkäistä samaa merkkiä.
Kristillisdemokraattien tekstiä hallitusohjelmassa ei sellaisenaan juuri näy. Pisin sekä hallitusohjelmasta että KD:n vaaliohjelmasta löytyvä merkkijono on jaetulla pituussijalla 26. Jono on osa lauseesta, ja kuuluu: ”vammaisten henkilöiden työllistymismahdollisuuksi ...”.
Kokonaisuudessa KD käsittelee sitä, että aktiivisuutta ja itsenäisyyttä tukevat palvelut parantavat vammaisten työllistymistä. Hallitusohjelma kirjaa saman kokonaisuuden, mutta laajemmin ja yksityiskohtaisemmin kuin kristillisdemokraattien vaaliohjelma.
Kaikkiaan RKP:ltä ja elinkeinoelämältä on hallitusohjelmassa 18 tekstiosiota, jotka ovat pidempiä kuin kristillisdemokraattien pisin osio.
Elinkeinoelämä lanasi työntekijät analyysissä
Työntekijäjärjestöjen pisin suora lainaus on Akavalta, ”mielenterveyspalveluiden saatavuutta parannetaan”. Se on lainausten pituudessa yhdessä pisimmän KD-lainan kanssa sijalla 26.
Lainauksen pituus ei välttämättä kerro sen painosta: esimerkiksi sekä palvelualojen ammattiliitto PAM:in eduskuntavaaliesitteessä että Orpon hallituksen ohjelmassa on sama ytimekäs muotoilu ”otetaan käyttöön yrityslähestymiskielto”.
Tekstianalyysi kertoo vain niistä teksteistä, jotka ovat analyysissa mukana. On mahdollista, että on muita tekstejä, jotka ovat vaikuttaneet hallitusohjelmaan paljonkin.
Esimerkiksi Lapin yliopiston oikeustieteen professori Kirsi-Maria Halonen kertoo Twitterissä, että valtiovarainministeriön teettämä ulkopuolinen selvitys julkisten hankintojen säästökeinoista on keskeisessä roolissa sitä käsittelevässä hallitusohjelman osiossa. Halonen on yksi selvityksen tekijöistä.
Valtiovarainministeriö häämöttää sisällössa, ei sanoissa
Valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuorosta tai tarkastelluista taustamuistioista hallitusohjelmaan ei ole sellaisenaan siirtynyt tekstiä.
Hallitusohjelmassa ja ministeriön teksteissä on useiden kymmenien merkkien pituisia samanlaisia merkkijonoja, mutta ne ovat sisällöltään sellaisia kuin ”opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala” tai ”Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan”.
Samojen merkkijonojen puuttuminen valtiovarainministeriön teksteistä ja hallitusohjelmasta tarkoittaa kuitenkin vain sitä, että niissä ei juuri ole samanlaisia merkkijonoja.
Kun tarkastellaan hallitusohjelman sisältöjä ja ministeriön virkamiespuheenvuoroa, samankaltaisuuksia löytyy runsaasti ja liki kaikista teemoista Natosta hyvinvointialueisiin ja kunnista kyberavaruuteen.
Voit keskustella aiheesta tässä perjantaihin 23.6.2023 kello 23 saakka.
Juttua on korjattu 22.6.2023. Jutussa mainittiin aiemmin yhdessä kohdassa Elinkeinoelämän keskusliiton hallitusohjelmatavoitteet, vaikka kyse on elinkeinoelämän yhteisistä tavoitteista.